Hyvin harvoin tartun pensseliin ihan vain omaksi ilokseni.
Maalaan mitä mieleen juolahtaa.
Yleensä työn alla on jokin tilaus tai uudet korttimallit...
Marja Kristiinan viehtymys kaksikymmenlukuun inspiroi minua tarttumaan siveltimeen ja syntyi Vintage hengessä pariisittaret, kaksi naista, kaksi erilaista persoonaa, sisarukset kukkivassa Pariisin keväässä, katukahviloiden luvatussa kaupungissa, rikkaan arkkitehtuurin ja boheemin ilmapiirin kehdossa.
Ruskeaverikkö, elegantti ja oppinut nainen tietää tarkalleen, miltä aidon pariisittaren tulee näyttää ja miten hänen odotetaan käyttäytyvän. Tänä keväisenä aamuna hän kiiruhtaa läpi kaupungin hameen helmat heilahdellen ompelijattaren hänelle suunnittelemassa viimeisintä muotia olevassa asussa tapaamaan pikkusiskoa läheiseen katukahvilaan.
Yleensä työn alla on jokin tilaus tai uudet korttimallit...
Marja Kristiinan viehtymys kaksikymmenlukuun inspiroi minua tarttumaan siveltimeen ja syntyi Vintage hengessä pariisittaret, kaksi naista, kaksi erilaista persoonaa, sisarukset kukkivassa Pariisin keväässä, katukahviloiden luvatussa kaupungissa, rikkaan arkkitehtuurin ja boheemin ilmapiirin kehdossa.
Ruskeaverikkö, elegantti ja oppinut nainen tietää tarkalleen, miltä aidon pariisittaren tulee näyttää ja miten hänen odotetaan käyttäytyvän. Tänä keväisenä aamuna hän kiiruhtaa läpi kaupungin hameen helmat heilahdellen ompelijattaren hänelle suunnittelemassa viimeisintä muotia olevassa asussa tapaamaan pikkusiskoa läheiseen katukahvilaan.
Sisar jo istuukin odottelemassa. Mitä näemmekään katseessa? Haaveita, unelmia vai ripauksen ylimielisyyttä? Voi kuvastuuko kasvoilta surumielisyys? Kuvat kertovat omaa tarinaansa, jatkukoon ajatusleikki katsojalla...
Maalarilla on kaipuu Pariisiin,
taiteilijoiden luvattuun kaupunkiin.
Vielä kerran sinne matkustan,
luonnoslehtiö kainalossa,
nuuhkin sen inspiroivaa ilmaa,
istun katukahvilassa
ja
taiteilijoiden luvattuun kaupunkiin.
Vielä kerran sinne matkustan,
luonnoslehtiö kainalossa,
nuuhkin sen inspiroivaa ilmaa,
istun katukahvilassa
ja
nautin soinnikkaasta kielestä.
Kuinka kaunis voisi ollakaan Pariisin kevät!
Kuinka kaunis voisi ollakaan Pariisin kevät!
24 kommenttia:
Tosi kauniita taideteoksia:) Viesteillään ensi viikolla!
Mari
Näin tehdään!!!!
AIVAN HUIPPUA, Magi!!!! Voi että kun saisin yhden tuollaisen 20-luvun piirroksen itselleni... *huokaus* Tai ehkä tartun itsekin siveltimeen.
Minä näen paljon itseäni sisaren kasvoissa. Ulospäin saattaa saada vaikutelman vahvasta, liiankin kovasta naisesta, joka joutuu kuitenkin kuoren alle piilottamaan hyvin paljon haavoittuvuutta ja pelkoa, ettei menettäisi kasvojaan tai joutuisi vastakkain jonkin sellaisen kanssa, jota ei ehkä hallitsekaan. Tästä johtuen elämästä voi tulla suurta suorittamista ja pinnistelyä. Omaan blogiini valitsin nyt tarkoituksella itsestäni kuvan, jossa en näytä kovalta, koska sellainen en missään tapauksessa koe oikeasti olevani. On merkittävää, että blogimaailma on auttanut näin paljon itsereflektiossa.
Lämpimin ajatuksin ja kiitoksin,
Marja K.
Pariisissa Seinen ristely ja sen rantatiet tai kadut, Montmartren katutaiteilijoiden kukkulalta näkee pitkälle. Riemukaaret ja Camps Elysees kuuluisa puiden reunustama pääkatu. Sinne haluaisin minäkin- uudelleen.
Voi miten kauniita piirroksia, kuvasi ja tekstisi saivat mielikuvitukseni lentoon. Mikään ei tosiaankaan ole kauniinpaa kuin Pariisin kevät :) Nyt iski matkakuume, auts!
Merjan sanoin- matkakuume iski myös ;)
Kevättä rinnassa, haaveet nousevat siivilleen, osan ehkäpä toteutamme.
Ihana Pariisitar, tykkään siitä ensimmäisestä! Kyllä minäkin lähtisin Pariisiin viivana - jo vaikka tänään, jotta välttäisin siivoamisen.
Ihanaa viikkoa!
Ihanan fiinejä, naisellisia Pariisittaria. Alempi sisar on suosikkini.
Marja Kristiinalle lämpimin ajatuksin. Sitä ei aina tiedäkään mikä asia saa meidät tutustumaan itseemme syvemmin.
Merja K ja pikkujutut, minullakin on mahdoton matkakuume. Haaveilen Pariisinmatkasta rakkaan mieheni kanssa jonain keväänä, kun lapset ovat vähän kasvaneet. Juuri nyt he ovat niin vilkkaassa iässä, ettemme voi heitä kumpaakin jättää mummun hoiviin.
Tiiu, Elisa ja Helmiina
Kiitos kommenteista (ja minun oma suosikkini on vaalea ja viileä pariisitar).
Voi mitä ihanaa olet taas saanut aikaiseksi.
Kerran Pariisin keväässä olleena haaveilen sinne pääsystä uudelleen... Seinen yöristeily, katukahvilat ja se tunnelma....
Ehkä minäkin istun taas jonakin keväänä Pariisin katukahvilassa!!
AH!!
Jaana
Ah, mikä ihana tunnelma kuvissasi!!!
Kiitos Jaanalle ja Taburetille. Vaikuttaa siltä, että jos olet kerran päässyt Pariisiin kaipaat sinne aina uudelleen. Kuinka romanttiselta kuulostaisikaan Seinen yöristeily!
Voi kuinka kauniita... :)Oletko saanut tietoa siitä kortti-asiasta?
Ihana pariisitar.. tosiaan!!
Kauniita kuvia, kaunista kerrontaa..
Sinä osaat maalailla sekä sanoin että kuvin.. :)
Kauniita, herkkiä kuvia taas!
Kyllä tässäkin syntyy kaipuu Pariisiin. Vaikka isäni asuu Ranskassa, en ole koskaan käynyt siellä.
Tiina!
Sinä saat rippikutsusi!
Helmiliina!
Joskus on ihana heittäytyä haaveelliseksi kaiken kiireen ja touhun keskellä.
Huset på landet
No siinähän olisi syytä kerrakseen piipahtaa upeassa Pariisissa.
Voi kiitos, olet kyllä ihana!!! :)
Maalauksesi ovat taidokkaita ja niissä on herkkyyttä, tunnelmaa..
Kram Anne
Voi että, aivan ihania maalauksia ja kortteja löytyy täältä! Näistä pariisittarista minunkin suosikkini on tuo alempi=)
Tiina!
Kiitos itsellesi. Kylläpä mieltä lämmitti!
Henna ja olina!
Kiitos kun kävitte kommentoimassa.
Lähetä kommentti