Joulun odotusta on täynnä maa...

Keittiön pöydällä höyryää vastaleivotut appelsiinikakut, suklaakakku ja appelsiinipiparit, kynttilät loimottavat kutsuvasti ja lumiset pumpulikinokset huokuttavat aikuisenkin heittäytymään selälleen lumienkelien tekoon! Kaikki merkit viittaavat siihen, että kodissamme on alkanut joulunodotus toden teolla. Illan hiljaisina tunteina valmistaudun myös kyläpirtin perjantaiseen jouluavakseen, jonne kiikutan vanhassa matkalaukussa korttejani myyntiin.




Tänään on ollut hieno päivä! Leivontaa, puuhaa, jota rakastan yli kaiken, rupattelua taiteilijaystävän kanssa, mikäs sen leppoisempaa ja parinkymmenen yllätysvieraan seurue, jotka tulivat tutkailemaan korttejani aivan yllättäen, rakastan yllätyksiä!!!!

Tänään olen nauttinut jokaisesta pikkuhetkestä ja onnistuneesti olen sulkenut mielestäni kaikki velvollisuudet, joita opeperheessä on liiankin paljon näin joulun aikaan... todistukset, kokeiden tarkastamiset, joulujuhlaohjelmat.....Mietitään niitä sitten huomenna, vasta huomenna!

ENSILUMEN AIKAAN

Olen kärsinyt suunnattoman huonosta omastatunnosta, kun olen jättänyt blogini viime aikoina aivan oman onnensa nojaan, suorastaan heitteille. Kaipuuta olen sen äärelle kokenut. Päivä toisensa jälkeen olen kuitenkin ammentanut sanaisen arkkuni tyhjäksi ennen iltaa. Illan hiljaisina tunteina olen painiskellut kotisivujen kimpussa ja ladannut akkuja uuteen päivään. Olen myös tietoisesti pyrkinyt rauhoittamaan mieleni ja kehoni. Työn vastapainoksi hiljentymistä....

Nyt voin kuitenkin hyvillä mielin esitellä teille uutukaiset kotisivuni. Pientä viilausta vaille ne ovat valmiit. Tärkeintä minulle oli saada joulukorttini jälleenmyyjien ulottuville ja nyt he voivat tilata korttejani suoraan sähköisellä tilauslomakkeella. Muutamia kuvia vielä puuttuu ja osa kuvista on väärän kokoisena mutta asia tulee jo varmasti selville. Joten ystäväiset rakkaat käykää tutustumassa www.margitniemi.verkkopolku.com
Tämä on teitä varten....

Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen kun viimeksi kirjoitin teille. Erityisen onnellinen olen kodistamme, joka pukeutuu tulevina viikkoina juhlapukuun. Pihalle on satanut ensilumi, joka on puhdistanut ja valaissut pihan. Kiireisen alkusyksyn jälkeen koen pienoista voimaantumista, ilon ja levon palautumista. Blogitauko on ollut minulle kuin pieni paasto ja tutkiskelumatka syvälle sisimpään. Hetket, jotka olisin viettänyt kiehtovassa sähköisessä todellisuudessa on käytetty matkaan oman pinnan alle. Suosittelen!

Toivon, että te ette ole kuitenkaan ihan minua unohtaneet vaikka olen ollut poissa sanojenne ulottumattomissa. Onnellista joulunodotusta kaikkien lukijoitteni koteihin!!!

UUSIA TUULIA

Ilta on hämärtynyt, talo hiljentynyt ja minä yksin istun täällä koneen ääressä. Kulunut viikko on ollut myllerryksiä täynnä. Sairastelu on jatkunut ja olen ollut muutaman päivän töissä ja taas muutaman päivän kotona. Tänä aamuna tunsin kuitenkin uudenlaista reippautta ajellessani kohti koulua. Liekö hyvä mieleni tarttunut muihinkin, sillä sen lisäksi että kaikki työni sujuivat tänään mallikkaasti, oppilaat olivat hyväntuulisia. Suloiset ekaluokkalaiset poikani kantoivat minulle kukkia open pöydälle kasapäin. Kaikkinaiset kanervat sulostuttavat nyt luokkamme purkkeja ja maljakoita. Kyllä mieltä lämmittivät ne hymynaamat, kuraiset kanervat kädessä.

Kuvataidekoulussa askartelimme selluvillamassasta peilienkehyksiä. Taitavissa pikkukätösissä valmistui pitkä rivi satumaisia peilejä, jotka kuivuvat rauhassa ensi viikolla, kun vietämme syyslomaa. Loman jälkeen voimme sitten maalata kehykset ja kysellä että kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin....Yritän muistaa kuvata nuo peilit teille.

Hämmästyksekseni juuri kun olen päässyt kertomasta, että en ehdi paneutua kotisivuasiaan ennen joulua, onkin täysi vauhti päällä, ja pian saatte ihailla uutukaisia kotisivujani, ja mikä parasta jälleenmyyjäni voivat tilata joulukorttinsa sen kautta!!!!!Olen niin innoissani, että tuskin kirjaimekaan pysyvät oikeilla riveillä!!!!

Nyt on kuitenkin aika rauhoittua, sulkea kone ja painaa silmät kiinni. Huomenna on uusi päivä ja uudet haasteet. Kauniita unia teille kaikille ja reipasta loppuviikkoa!

Magi

HALAUKSIA....

Lämmin halaus teille kaikille pitkästä aikaa. En ole juuri ehtinyt koneelle työn ja muuttokiireiden vuoksi. Arki on todella vauhdikasta.... Ihanaa, että olette piipahdelleet kommentoimassa. Minäkin olen kurkkinut sivuillanne mutta en ole juurikaan viestejä jättänyt. Ymmärtänette tilanteeni.

Nyt vietän harvinaislatuisen hetken tietokoneella. Lapsi leikkii vierellä ja minulla on pieni hetki aikaa kurkistaa blogeihinne. Ikkunoista avautuu huimaavan kaunis syysmaisema värikylläisine lehtipuineen. Tuuli juoksuttaa koivunlehtiä villisti maassa. Voi melkein aistia raikkaan syysilman. Juuri tällaisena kuulaana syyspäivänä ovat kumpaisetkin poikani syntyneet.

Viime viikonloppuna vietimme esikoispojan syntymäpäiviä ja hurjat juhlathan niistä syntyivätkin. Kuopuksemme sain juhlahumussa kuumekouristuksen ja pikkuinen kiidätettiin sairaalaan ambulanssilla.Viikonloppuyö taittui aamuksi, kun palasimme väsyneinä kotiin. Nyt sitten hoitelen enterorokkoista poikaa.Tauti on kivulias. Lapsi ei pysty kunnolla syömään, olo on kiukkuinen ja väsynyt. Sylihoitoa ja jäätelöä!
Esikoinen sai ikimuistoiset synttärijuhlat. Huh huh!

Muutamat teistä yrittäjäystävistäni olette kyselleen joulumallistostani ja mieluusti esitteitä teille lähettelen. Kotisivuni piti valmistua joulusesonkiin mutta kaikkea vain ei ehdi ja se on hyväksyttävä. Tänä jouluna saatte huikean muuttoalennuksen korteistani!!!!!

Yritän saada joitain kuvia tänne korttiblogiini, jotta saatte idean korteistani. Minulta löytyy siis pakettikortteja, postikortteja ja avattavia kortteja! Minulla on myös ihan omia paketteja koululuokille, jotka voivat tienata huikeita summia joulukorttimyynnillä omaan luokkaretkikassaansa, joten jos olette kiinnostuneita laittakaapa s-postia osoitteeseen magi@phnet.fi.

Tämän pikaisen mainoskatkon jälkeen toivottelen aurinkoisia, raikkaita päiviä teille kaikille.
Magi

Uudessa kodissa riittää ihmettelemistä. Uunivanhuksemme on kyllä komea kaikkine koristuksineen. Ylväänä se seisoo paikallaan, eläkkeelle siirrettynä. Tänään sen tehtävänä ei ole lämmittää rehtorin työhuonetta vaan koristaa uljaalla olemuksellaan salin perällä. Kuinka monet kädet ovat tätä uunia lämmittäneet? Kuinka monta talvea se onkaan seissyt paikallaan? Millaisia ovat olleet sotavuosien talvet? Kuinka paljon kysyttavää minulla olisikaan tästä kodista. Kuka kumma minulle osaisi vastata?



Perjantai kolkuttelee jälleen ovella. Tiukka viikko huipentuu huomiseen lautamiespäivään.Sitten on taas levon ja ystävien sekä perheen aika. Tänäkin viikonloppuna muistan pyhittää lepopäivän!

(Kattokruunusta olen kuullut sen verran, että alkuperäinen löytyi roskalavalta. Taitava käsityönopettaja teki uuden vanhan mallin mukaan ja nyt se valaisee hämärtyvinä iltoina salia.)

TODELLAKO SATA TEKSTIÄ?

Ihmetellen, kummastellen hämmästyksekseni huomasin. Sata tekstiä on kirjoitettu. Pitäisi selailla arkistoa ja katsella kuvien kirjoa. Mitä onkaan tullut kirjoitettua, millaisia ajatuksia ilmaan heitettyä... Paljon iloa olen kirjoittamisesta saanut. Omat ajatukset on puettu sanoiksi ja palautettakin on tullut kiitettävästi.

Vime viikkoina hengenravinnon purkit ovat olleet tyhjät, keittiöpsykologin vastaanotolla on ollut hiljaista. Kiire on ajanut purkit kumoon, arkinen aherrus on pakottanut luopumaan rakkaista asioista. Muuttomylläkässä on kadonnut esineiden lisäksi lepo.

Tänä viikonloppuna olen aloittanut ruokapurkkien täydentämisen. Jos itse on ammentanut olemuksensa tyhjiin, ei voi muillekaan paljoa jakaa. Pieni aamulenkki sunnuntaina poikien katsellessa lastenohjelmia, hetki keskustelua ystävän kanssa ruuanlaiton lomassa. Rauhallista yhdessäoloa poikien kanssa.

Tänä iltana sytytän kynttilän ja kuuntelen hiljaisuutta!

IHANA VIIKONLOPPU

Viikonloppu, mikä ihana sana!!!!!

Viikonlopuille on tullut aivan uusi merkitys töiden aloittamisen jälkeen. Perjantaipäivässä on uudenlaista hohtoa, lauantaiaamussa hyvää tekevää hitautta, sunnuntaissa juhlan tuntua. Arki juoksuttaa meitä kahdeksasta neljään ja vielä iltaisinkin esikoisen harrastusten vuoksi. Kuinka suloiselta tuntuukaan ajatus yhteisestä viikonlopusta.

Yllättävän vaikeaa on ollut hypätä jälleen työelämän pyörteisiin. Kolmessa vuodessa on tapahtunut paljon muutoksia. Aika yllättävää, kun on kysymys koulutyöstä, joka on kuitenkin vuodesta toiseen melko samanlaista.Välillä väsyttää rankasti. Luokallani on kuitenkin energisiä, innokkaita ekaluokkalaisia, jotka omalla vilpittömyydellään ja elämäniloisuudellaan tekevät työstä mielekkään.





Päivät ovat niin kiireisiä, että kelloa ei ehdi juuri päivän aikana vilkuilla. Suunnittelutöiden jälkeen päivä on yleensä venähtänyt melko pitkäksi ja illalla on kaikkensa antanut olo.

Kotimme sisutamiseen ei ole juuri aikaa jäänyt. Tänään naputtelen viestin Ranskaan ja tilaan verhokankaita suloisesta pikku putiikista Sait Paul De Vencen kylästä. Totuttelen uuden kotimme värikylläiseen keittiöön, ja haaveilen ranskalaishenkisestä maalaistunnelmasta.

Syksyn värikylläisyys on tarttunut minuun jälleen kerran ja huomaan kaipaavani lämpimiä sävyjä vaaleaan kotiimme. Korkeat seinät odottavat hiljaisina kannettavakseen tauluja. Maljakot kimmeltävät valmiina kannattelemaan kukka- asetelmia. Koko koti ikäänkuin odottaa, että ehtisin puhaltaa siihen eloa...