tiistai 8. huhtikuuta 2008

POHDINTOJA


Onni,
elämän rikkaus,
tyytyväisyys
ovat termejä, jotka merkitsevät meille kaikille hyvin erilaisia asioita.
Blogeja lukiessani löydän elämän pikkuasioista nauttiviä perheenäitejä, joiden elämän valo ovat lapset, sisustukselle sydämensä menettäneitä, käden taidoista oman elämänsä onnellisuutta kutovia, multaan sormensa upottavia viherpeukaloita, sanojen sävyillä maalailijoita ja makujen maailmaan eksyneitä.
Elämän kirjoa parhaimmillaan,
juuri sitä rikkautta,
että on löytänyt elämäänsä asioita,
jotka tekevät onnelliseksi.

Oman elämäni onnenhetkiä on,
kun saan keskiviikkoillan hämärtyessä ajaa mummolaan kuopuksen kanssa,
poimia matkaan kirjapainosta upouudet lahjakortit,
tavata rakkaita opiskeluaikaisia ystäviä, suunnitella jotain uutta ja jännittävää...

Onko onnellisuuteni siis tekemisessä, suorituksissa....?
Ainakin osittain on, sen myönnän.
Nautin siitä, kun saan asioita järjestykseen, kun elämässä on monia pieniä tehtäviä...
Mutta ei kuitenkaan aivan.
Onnea on myös tietoisuus siitä, että tekemisessäni on rauha,
syvä tietoisuus siitä,
että teen oikeita asioita, oikeaan aikaan.
Jos rauha kaikkoaa,
silloin on mietittävä uudelleen.

Olen kuopuksen kanssa matkalla keskiviikkoillasta muutaman päivän,
enkä ole siis hyvää tekevien sanojenne saavutettavissa.
Toivotan inspiraation tuulia teille ihanille erilaisille ihmisille,
jotka rikastutatte yhteiseloamme jakamalla onnensiruistanne meille lukijoille.
Jatkakaa omilla linjoillanne ja tehkää arkipäivän velvotteiden lisäksi
( jotka vievät lähes kaiken ajan)
niitä asioita,
jotka tuottavat rauhaa ja onnenhippuja.
Tehkäämme omasta elämästämme niin mukava paikka kuin se on mahdollista.
Olemme sen velkaa itsellemme!

11 kommenttia:

Merja K kirjoitti...

Blogimaailma on kyllä ihmeellinen paikka, enkä olisi uskonut niin hurahtavani siihen. On niin mukavaa vierailla samoissa blogeissa kerta toisensa jälkeen ja lukea niiden kirjoittajien elämästä :)

Ihanaista mummolamatkaa sinulle ja kuopukselle!

arleena kirjoitti...

Ajattelen myös, että onni koostuu murusista, juuri niistä ihanista asioista, joita joka päivä kohtaamme.
Yhteiselämää, iloa lapsista, harrastuksista, luonnosta, työstä, onnistumisista, ystävistä.....

Luettelo on pitkä, pitäisi vain pysähtyä keräämään nämä palaset, nauttia onnesta.

Mimmimamma kirjoitti...

Tulipa hyvä fiilis tekstistäsi.:)
Minustakin on aivan ihanaa vierailla muiden blogeissa ja aina niistä saa jotain itselle. Merja k:n kanssa samoilla linjoilla,en olisi uskonut,että täältä blogimaailmasta löytyy näin paljon ihania ihmisiä ja että tähän jää koukkuun!

Mahottoman mukavaa matkaa sinne mummolaan ja paljon niitä pieniä onnenhetkiä sinulle Magi!=)

Taru kirjoitti...

Ihana teksti! Huippu!
Se on minustakin tärkeää, että ihmisellä on sisäinen rauha, tietää tekevänsä oikeita asioita, oikeaan aikaan.

Ja tietää olevansa oikeassa paikassa, (eli esim minä tällä hetkellä kotiäitinä). Missään muualla minua ei tarvittaisi nyt enemmän. Täällä on onni.

Onni on myös mukava olo korvien välissä. Tyytyväisyyttä siihen mitä on.

Mainioita mummolamatkaa!

jaana kirjoitti...

Työuupuksen kokeneena ja sen jälkeistä piiiiitkää tietä kulkevana voin sanoa, että jos ei hetkistä nauti tässä ja nyt, ei sitten milloinkaan!
Kun oravanpyörään joutuu, siinä ei paljon tunnelmoida!

Susa kirjoitti...

Ihana kirjoitus taas :) Oikein hyvaa matkaa teille :)

Hanne kirjoitti...

Sääli, jos elämä on suorittamista. Näin usein on. Sinä osaat nauttia olostasi ja elostasi toisella tavoin. Onnittelut siitä!

Marja Kristiina kirjoitti...

Niin viisaita sanoja, ja silti itselleni liian vieraita. Kun sitä rauhan ja oikean ajan tunnetta en vain löydä vaikka mitä tekisin. Pään jatkuva iskeminen seinään vie voimat, ahdistaa ja turhauttaa. Ja silti joskus, kuten tänään, melkein vieras ihminen pysäytti ja sanoi että eikö ole ihan oikein olla juuri tässä paikassa, juuri sellaisissa fiiliksissä kuin nyt satut olemaan? Ja niin kai se on. Sitä vain liian usein kurkottaa kuuhun ja luulee, että onni ja rauha tulevat jostain paljon hienommasta ja suuremmasta kuin mitä kulloinkin omaa.

Itselleni onni on siis epäonnen hyväksymistä, juuri nyt. Oma paikka voi joskus olla sekin ettei omaa paikkaa ole.

Lämpimät terveiset!

taburetti kirjoitti...

Voi, sinulla sitten on kirjoittamisen lahja... osaat pukea ajatukset niin kauniisti sanoiksi, ihana lukea niitä!!!
Iän mukana huomaan ainakin itseni oppineen olemaan itselleni armollisempi, kuuntelemaan itseäni ja hyväksymään itseni.
Koska nämä asiat ovat mielestäni tärkeitä kun puhutaan onnellisuudesta.
Ja onneahan on joskus vain pieni hetki, kosketus, katse, sana.
Ollaan kaikki niin onnellisia kuin vain pystytään, sillä elämä on lahja jota ei kannata hukata!!!!

Ihanaisia onnen hetkiä sinulle!!!!
-Jaana-

Valloittava valkoinen kirjoitti...

ihania pohdintoja juuri oikeaan osuvia!
iloista illan jatkoa!

pioni kirjoitti...

Taas ihanaa tekstiä.
Kurkkaapa blogiini, siellä on sinulle jotain.