maanantai 31. maaliskuuta 2008

TAHDON



Viikonloppu vierähti sairastessa ja tauti voi edelleen valitettavan hyvin. Harvemmin kaadun sänkyyn mutta tällä kertaa oli minunkin annettava periksi. Aivot eivät ole osanneet kuitenkaan levätä vaan ajatukset kulkevat omia polkujaan. Lieko kyse hääkutsujen suunnittelusta,mene ja tiedä, mutta ajatukseni ovat kovasti ahkeroineet avioelämän ympärillä.

Opiskeluvuosien jälkeen saimme olla vieraana lukuisissa häissä. Onnellisia pareja, haaveita ja unelmia. Muutamien viime vuosien aikana korviimme on kantautunut lähes yhtä monia avioeroviestejä. Syitä on monia mutta yksi yhteinen tekijä on ollut hyvin monien kahdalla löydettävissä. Kun lapset olivat pieniä, hukkasimme toisemme...

Muutama vuosi sitten lukaisin jenkkiystävämme ylistämän kirjan Rakkauden kieli. Kirjoittajan mukaan tarpeemme avioliitossa voidaan jakaa karkeasti viiteen asiaan; Yhdessä vietettyyn aikaan, pieniin palveluksen tekoihin, fyysiseen läheisyyteen, hyviin sanoihin ja lahjoihin. Kukin meistä tarvitsee kaikkia näitä asioita mutta jotkin asiat nousevat toisia täkeämmiksi. Jos oma rakkauden kieleni on yhteisen ajan tarve, eivät pikku paketit lohduta jos joutuu availemaan pakettejaan yksinään. Jos taas kaipaa fyysistä läheisyyttä, eivät italialaisen keittiön salaisuudet ole niin tärkeitä.

Pitäisi siis selvittää, mikä on itselle tärkeä rakkauden kieli ja mikä aviopuolisolle. Saman kielen puhuminen kartuttaa rakkauspankkia ja pitkä yhteisymmärtämättömyys köyhdyttää sitä. Make sense!Ongelmallista on vain se kun lapsiperheen arjessa on yleensä muutama muuttuva tekijä. Kahdenkeskistä aikaa on kello 21 jälkeen, jos on. Yhteiset viikonloppusuunnitelmat kaatuvat kerta toisensa jälkeen joko lasten tai hoitajan sairastumiseen. Sängyssä on parhaimmillaan neljä päätä plus liuta nalleja. Kauniit kannustavat sanat hautautuvat huonosti nukuttujen öiden alle ja koska rahat ovat yleensä lapsiperheissä aina tiukilla, jää pikkupaketitkin ostamatta. Rakkauden teko voi tietysti olla roskapussin ulosvieminen mutta mieluummin kommentoimatta toisen heikoista lajittelutaidoista.

Niinpä kun arki pukkaa päälle armottominen vaatimuksineen, jää jäljelle TAHDON. Tahtominen on kaikkea muuta kuin rakkauden huumaa, onnenhyrinöitä, suukkoja ja haleja. Se on vain tahtomista...

22 kommenttia:

Susa kirjoitti...

Ensinnakin nuo sinun piirustuksesi ovat aivan ihania :) Ma katselen niita aina taalla ihaillen, olet todella lahjakas.

Ja toiseksi, olen lukenut tuon kirjan. Hyva ystavni suositteli sita minulle pari kuukautta sitten, ja voin sanoa ettei mikaan ole auttanut avioliittoamme niin paljon kuin tuo kirja. Ymmarran miestani nyt paljn paremmin, kun tiedan hanen rakkauden kielensa. Mika on taysin eri, kuin omani :)

Helmi Junika kirjoitti...

Tahtominen on todellakin avainsana parisuhteen onnistumisen, jatkumisen ja sen palkitsevuuden suhteen. Vaikka naimisiin mennessä kirkossa "tahdotaan", kovin moni pari ei silti taida olla sisäistänyt tahdon merkitystä.

Tahdon rakastaa rakastani! Se on eri asia kuin jatkuva onnenhuuma, joka "tulee automaattisesti ja pysyy muuttumattomana".

Hannis kirjoitti...

Moikka!

Pikaisesti taas kommentoin, että ihania uusia kuvia ja juttuja enkä ole kerennyt lukemaan. Kiva että kortti piristi ja kiva että se tuli perille asti! Oli nopea, kesti alle viikon :-)

Marja Kristiina kirjoitti...

Sinäkin Magiseni. Täällä myös viikonloppu 39 asteen kuumeessa ja nyt jäljellä kova yskä ja nuha. Hermo menee, tuntuu että jopa herkemmin kuin viisivuotiaallani!

Täsmälleen samaa mieltä avioliitosta. Lapsia on täällä vain yksi, mikä ehkä jossain määrin helpottaa tilannetta (semminkin kun vauvavuodet ovat jo ohi), mutta jokin aika sitten kun me molemmat vanhemmat olimme vaativissa töissä ja itse saatoin tulla jatkuvasti kotiin vasta klo 21 jälkeen, elämänlaatumme oli aika heikko. Tilanne on nyt aivan toinen, mutten taida ikinä unohtaa läksyä, jonka noina ruuhka-aikoina opin. Jokaisella perheenjäsenellä on oikeus rakastavaan, tasapainoiseen, onnelliseen ja rauhaisaan elämään ja kotiin, ja on jokaisen sydämen asia huolehtia siitä, että se toteutuu niin hyvinä kuin pahoinakin aikoina. Ja se on Tahdon Asia.

Toipumisia, ystävä kallis!

Helmiliina kirjoitti...

Kiitos.. ihana, puhutteleva teksti! .. Tärkeitä asioita, joista on todellakin syytä muistuttaa.. :)

Inkivääri kirjoitti...

Niin totta! Totta on se, että pitää oppia tuntemaan ja tiedostamaan toisen tarpeet, mutta todella vaikka ne tuntee ne tahtovat hukkua arkisessa aherruksessa - silloin eteenpäin vie tahto ja sitoutuminen.

magi kirjoitti...

Kiitos Susa! Todella kiva kuulla, että maalaukseni herättävät ihastusta! Kirja on kyllä lukemisen arvoinen, minustakin!

magi kirjoitti...

Helmi Junika!

Tahtominen on tiukka juttu. Siitä ei pääse minnekään. Tärkeää on kuitenkin ajoissa huomata sen merkitys, silloin kun vielä ei ole liian myöhäistä. Tahtomisen lisäksi pitäisi vielä antaa anteeksikin...

magi kirjoitti...

Hannis!:)

magi kirjoitti...

Marja Kristiina! Kuinka kauniisti sanoitkaan, että on jokaisen sydämen asia huolehtia... Toipumisia sinullekin!

magi kirjoitti...

Kiitos myös Helmiliinalle ja Inkiväärille kauniista kommenteista!

Kukka-75 kirjoitti...

Kunps osaisin kuvittaa yhtä ihanasti kuin sinä =)
Tuo parisuhdepohdinta on erittäin ajankohtaista täällä päässä. Hankalaa saada yhteistä aikaa...

Mimmimamma kirjoitti...

Kiitos kirjavinkistä! Täytyypä joku kerta kirjastosta etsiä tuota.

Ihanaista,aurinkoista huhtikuun alkua sinulle!=)

Wanhatar kirjoitti...

Annat minulle aina ajattelun aihetta kirjoituksillasi:) Nytkin oli totta joka sana...

Ja taas kauniita kuvia, voi kun pääsisin penkomaan sitä kaappia jossa kaikki luonnoksesi ovat...


Mari

magi kirjoitti...

Kukka 75 olet sydämellisesti tervetullut piipahtamaan blogiini. Et taida olla ennen käynytkään. Kiitos kauniista, kannustavista sanoista.

magi kirjoitti...

Mimmimammalle!
Alkuperäiskielellä sen nimi on Love language ja kirjoittajaa en valitettavasti muista. Etsiskelin kirjaa hyllystä mutta olen tainnut lainata sen eteenpäin.

magi kirjoitti...

Wanhatar! Tervetuloa penkomaan! hih!

Merja K kirjoitti...

Tuota kuvaa katsellessa melkein toivoo, että olisi itse menossa naimisiin :) Olisi mahtavaa lähettää tuollaiset kutsukortit. Tosin löysin loistavat vaihtoehdot niille minun nelikymppisille, että ehkä unohdan ne häät tällä kertaa. Kunhan saan kerättyä itseni palaan niihin meidän projekteihin. Lepää ja parane ensin, työt ehtii odottaa hetkisen aikaa.

magi kirjoitti...

Kiitos Merja!
Palatan asiaan. Häät olisi kyllä ihanat mutta onneksi ei tarvitse alkaa koko avioliittoprosessia alusta uudestaan. Toivon, että matkan varrella on kuitenkin jotain opittukin...

Merja K kirjoitti...

Heippa Magi, blogissani sinulle tunnustus :)

Elisa kirjoitti...

Ensimmäinen piipahdus täällä! Ihania kuvia. Lastenkirjan kuvittajaksiko?

Kirjoituksesi oli osuva. Parisuhde on koetuksella kun lapset ovat pieniä. Kyse on varmasti juuri siitä tahtomisesta, siitä että puhalletaan yhteen hiileen. Myös nykyisin odotukset parisuhteesta tai avioliitosta ovat epärealisitisia, arki tulee niihin pakostikin - MUTTA se voi olla KAUHEA yllätys joillekin. Ja sitten erotaan, ehkä joskus liian helposti.

Ihanaa kevättä!

magi kirjoitti...

Merja, kiitos ja Elisa, olet sydämellisesti tervetullut! Epärealistiset odotukset ja arjen koettelemukset vievät parisuhteen välillä äärirajoille. Niinhän se on...