perjantai 16. toukokuuta 2008

VELJEKSET KUIN ILVEKSET

Vilpoinen ja nuhainen tervehdys ja lämpöinen rutistus teille kaikille. Nuhanhan siitä saa kun pukeutuu liian kevyesti näin Suomen keväässä.Vilpoiset tuulet puhaltavat ja minä istun villasukat jalassa koneen ääressä. Kesä on kuitenkin tulossa. Varma merkki siitä on kun pojalle on ostettava nappikset luistimien sijaan. Poikain mieli vetää viheriöille. Kuopuskin kaipaili omia pelikenkiä isoveikan saadessa uudet ja hienot. Onneksi hänelle löytyi tosi makeat vilkkulenkkarit, joilla voi palloa potkiä ja ottaa mallia isoveikasta.

Pienen siveltimen kanssa puuhastelu tuntui jälleen niin luontevalta. Jokainen veto sai aikaan lopullisen viimeistellyn jäljen. Sivellin oli kädessä kevyt ja totteli aivojeni kädelle lähettämiä käskyjä mutkattomasti. Käsi ja aivot pelasivat ristiriidattomasti yhteen, syntyi kaaria ja suoria, viivaa ja pintaa. Pitkällisen harjoittelun tuloksena, tiesin tarkalleen kuinka paljon vettä ja väriä pitää sekoittaa, mitä syntyy kun maalaa märälle pinnalle, mitä kuivalle pinnalle.

Kahtena edellisenä iltana olen maalannut takapihallamme kulmakaappia. Silläkin uhalla, että sain flunssan. Hionut pintaa, kastanut pensselin maalipurkkiin ja toivonut, että käsittelyni jälkeen vanhakin näyttäisi nuoremmalta tai edes paremmalta.

Pensselillä ja akvarellisiveltimellä on eronsa. Sen olen joutunut karvaasti huomaamaan. Sitä paitsi aivoni on suunniteltu miniatyyrimaalaamiseen. Kädet eivät tottelekaan minua ja kuinka vaikeaa on päättää, mitä maalaisi ensin. Miten luoda tasainen maalipinta? Paljon helpompaa olisi koristella ovet pikkuruusuin, heilutetella sivellintä kepeästi... Akvarellimaamari ei ole kaappimaalari. Kaksi kerrosta on nyt maalattu ja kolmas on vielä vedettävä. Sitten posliininupit paikoilleen ja kaappi odottelemaan ihan oikeaa kesää ja Wanhattarelta tilaamiani kuppeja.

Jatkossa aion tehdä useammin seikkailuja suurten pensseleiden maailmaan ja tutustua lateksien saloihin. Edessä on monta uutta kohdetta, joihin pitäisi paneutua. Oppia ikä kaikki. Taidamme kasvattaa muutamia uusia kärsivällisyyskukkasia tulevan kesän aikana.

11 kommenttia:

Kukka-75 kirjoitti...

Toivotaan hyviä palloilukelejä =)

Marja Kristiina kirjoitti...

Niinpä... Tasainen maalipinta on täälläkin aina vain kaunis haave. Joskus joudun pyytämään miehen apuun tekemään loppusilauksen :-/

Kaunista, aurinkoista viikonloppua!

magi kirjoitti...

Kukka!
Toivon todella, että tuleva kesä on parempi kuin edellinen säiden suhteen.

Marja Kristiina
Valkea pinta vähän epätasaisenakin on kauniimpi kuin vanha kellertynyt puu. Makujahan on tietysti monenlaisia mutta minulla on vahva valkoisen kaipuu....

Mimmimamma kirjoitti...

Moikka!
Laitapa Magi sitten kuvaa kaapistasi. Kuulostaa mukavalta projektilta.
Mulla vähän pienimuotoisempaa,pitäis pari vanhaa tuolia maalailla hennoilla pastellisävyillä. Ensin vaan se tylsä hionta edessä,ei millään jaksais... ;)

Wanhatar kirjoitti...

Kaapistasi tulee aivan varmasti upea;) Minäkin haluan nähdä sen sitten valmiina!

Kupposet lähtevät sinne heti ensi viikon alussa:) Mukavaa viikonloppua!

Mari

Merja K kirjoitti...

Minulla on taas sopimus tuollaisen isomman siveltimen kanssa, pieni ei sitten tottele minua millään. Olen oikeasti kehnoimmista kehnoin piirtäjä.

Noloin muisto on tokalta luokalta, kun olin piirtänyt kuvistunnilla teltan. Kaverit sanoivat, että telttani näyttää leijailevan ilmassa. Niinpä nolona piirsin siihen piiiiiiitkät kiinnitysköydät, jotka ankkuroivat telttani takaisin maanpinnalle ;) Iloista lauantaiehtoota

pioni kirjoitti...

Munkin pitäis tarttua maalisutiin, tai oikeestaan ensin johonkin jolla poistan vanhan maalin kirppikseltä ostamastani vanhasta kaapista. Ja sitten vasta se maalisuti käteen. Ehkäpä sitten pihalla kun ilmat lämpenee.

magi kirjoitti...

Wanhatar!
Odotan pakettiani ilolla.

Mimmimamma saa nähdä kaapista kuvan heti kun se valmistuu ja

Merjalle lohdutuksen sana, että noloja muistoja on meillä jokaisella. Koulussa sattuu ja tapahtuu välillä mitä hassuimpia juttuja. Lapset sanovat välillä ajattelemattomia asioita toisilleen...yritämme heitä kyllä kasvattaa...

Pionille suosittelen todellakin lämpimämpiä ilmoja maalauspuuhiin!

taburetti kirjoitti...

Tasaista jälkeä ei aina ole niin helppo saada, mutta harjoitus auttaa.
Kateellisena ihailen aina sinun korttejasi.... pienempi sivellin näyttää olevan ainakin kuin luotu sinun käteesi, niin miksi ei isompikin.
Täällä värjötellään myös villasukat jalassa....
tänään on ollut jotenkin sellainen väsähtänyt päivä. Mikään ei ole innostanut ja mistäkään ei ole saanut kiinni ja puhuakaan ei edelleenkään saa, joten taidan mennä peiton alle ja nukkumaan!!

Kuitenkin hyvää alkavaa uutta viikkoa!!
Jaana

Huset på landet kirjoitti...

Suloisia rippikortteja olet tehnyt. Kaappiprojekti kuulostaa ihanalta!

magi kirjoitti...

Taburetti ja huset på landet!

Kiitos kauniista sanoista. Kaikkea oppii kunhan vain ryhtyy harjoittelemaan. Näin haluan ainakin uskoa...Ulkona on niin jäätävän kylmä, että en rohkene maalauspuuhiin vielä tänäänkään.