sunnuntai 17. helmikuuta 2008

OLEN HYVÄ MINULLE!

Viime viikot ovat velloneet erilaisten tautien syövereissä, kuumetta, korvatulehdusta, yliväsymystä, migreeniä, nukkumattomia öitä... Blogeissa enemmän ja vähemmän väsähtäneet äidit vuodattavat tuntojaan. Eräskin ihanainen haaveilee murheettomasta maaliskuusta...Ei voi välttyä ajatukselta, että välillä elämä kyllä koettelee ja asioilla on tapana kasautua. Elämä on hyvien ja huonojen hetkien vuoristorataa. Ei voi muuta, kuin toivoa, että alamäkijaksot ovat nopeita ja hitaankin nousun jälkeen maisemat avautuvat entistä upeampina.

Elämä ei aina ole helppo laji oteltavaksi!Pienistä erävoitoista on otettava kaikki ilo irti!

Päätin viikonloppuna jatkaa elämäni tärkeimmän henkilön muistamista. Olen HYVÄ MINULLE, muistan, että minäkin olen olemassa! Olkoon se sitten niin pientä, että kakkapyykin jälkeen käyn punaamassa huuleni tai sipaisen pisaran lempihajuvettäni korvan taakse. Aion ottaa selvää kuka on tämä nainen, joka minussa asuu. Tyvestä puuhun, pienin askelin mutta enää en halua kokonaan unohtaa
MINUA!


Punaiset balleriinat vauhdittavat askelia!

12 kommenttia:

nanna kirjoitti...

Hyvia ideoita ja viisaita sanoja!

magi kirjoitti...

Kiitos! Edellistä parempaa alkavaa viikkoa sinullekin!

Annicca kirjoitti...

Totta puhut! Kiitos taasen!

Jotta saisin itseni päivän vireeseen, on minun saatava aamulla aikaa "laittautua" edes vähäsen. Aamupesut, rasvat, hiukset ja kevyehkö meikki sekä siistit vaatteet. Jos en tätä rituaaliani aamuisin tee, niin pommin varmasti olen kiukkuinen ja lösähtänyt koko päivän.

Todella antoisaa ja vireää viikkoa toivoen ja toivottaen Annicca

Mimmimamma kirjoitti...

Oih,mitkä tossut!
Ja tärkeästä asiasta puhut,voi kun itsekin muistaisin ja viitsisin panostaa enemmän itseeni. Tällä hetkellä lähinnä nyt siihen fyysiseen puoleen ja selän kuntouttamiseen. No sen askeleen nyt jo otin,että varasin ajan huomiseksi ortopedille.
Ihanaa viikon alkua sulle Magi!=)

Helmi Junika kirjoitti...

Niinhän se on, että Minä on minun elämäni tärkein ihminen. Kysehän on elämän suurimman lahjan arvostamisesta, kun itseään arvostaa. Ja kun arvostaa itseään, pystyy aidosti olemaan läheisilleenkin hyvä. Minä olen jo pitkään kampanjoinut itseni puolesta, siis itselleni. Jotenkin sitä on jossain vaiheessa elämäänsä kasvanut vinoon ja laittanut itsensä ala-arvoisten joukkoon ... aika tuttua monelle naiselle.

Ihanat tossut! :-)

magi kirjoitti...

Anniccalle! Kiitos itsellesi kommenteista. Yritän itsekin ryhdistäytyä ja kurkata peiliin ennen puolta paäivää!

magi kirjoitti...

Mimmimammalle! Paranemisia!

magi kirjoitti...

Helmi Junika! Viisaita veistelet. Nostan sinulle hattua, oman arkesi sankaritar!

magi kirjoitti...

Anniccalle! Kiitos itsellesi kommenteista. Yritän itsekin ryhdistäytyä ja kurkata peiliin ennen puolta paäivää!

arleena kirjoitti...

Magi, pirteää alkavaa viikkoa. Itseen panostaminen tuo hyvän mielen ja arkiset askareet sujuvat paljon kepeämmin.

Räiskyvät tossusi saivat ainakin minut jo hyvälle tuulelle, kun vain katsoin niitä jalassasi.

tiiu kirjoitti...

Miksi meille naisille on niin vaikeaa muistaa olla kiltti itselleen? Se, että huomioi ulkonäköään, ostaa kivan puseron, "turhan" korun hankkiminen, ei välttämättä ole kovin turhaa, jos mieli pysyy korkealla ja kokee itsensä kauniiksi. Jonkun pitäisi kerran päivässä sanoa, sinä olet kaunis, jospa me kaikki uskoisimme sen. Jaksaisimme arkea paremmin ja huomioisimme tyytyväisenä ympäristöämme ja läheisiämme paremmin.

Mintsumaria kirjoitti...

Sinäpä sen sanoit! Kukapa onkaan elämämme tärkein henkilö...me itse! Sen kun kaikki muistaisimme!

Muksaa viikon jatkoa Sinulle!