VAPPUILOA!

Vappu lienee perinteisesti ollut työnjuhla, joten mekin aiomme juhlistaa sitä polkaisemalla käyntiin mökkiremontin. Vanha keittiö puretaan pois, mökki tyhjennetään ja seinät sekä katot saavat ylleen puhtoisen kuultovalkean värisävyn. Kesäkuun alussa kannetaan uusi keittiö sisään ja ruuvataan valkoiset posliininupit oviin. Punatiilinen takkammekin puetaan valkoiseen kesäasuun.



Kesäkuussa hyrrääkin sitten varmaan ompelukone. Pohdiskelen verhoasioita vasta kun suuremmat linjat on saatu valmiiksi. Pellavaa, ehkä yksiväristä tai sitten ruutua....

Mökkimme on ostettu kalustettuna ja nyt on aika tuumailla, mitkä tavaroista päätyvät kirpputorille ja mitkä saavat uuden maalin pintaan. Pirttikalusto päätynee ulkosalle ja sen tilalle hankimme pienen jatkettavan pöydän ja puutuolit. Kulmakaapin aion maalata ja lasioven taakse tulee kodikkaat ruutuverhot.

Tulevana viikonloppuna ostamme maalit ja ehkä jo kaakelitkin. Joitain malleja on kotona ihmeteltävänä. Pikkuremontti on mukavaa puuhaa. Hattua nostan niille pareille, jotka rakentavat taloa alusta lähtien. Siinä on rahapussi ja avioelämä kovalla koetuksella. Ystävät puskevat talkoissa, kun ei ole rahaa palkata työväkeä. Juuri nyt on materiaalihinnat korkeimmillaan useaan vuoteen. Mielenkiintoista on seurata, pysyykö rakentamisbuumi edelleen näin hektisenä, vai onko edessä talousgurujen uhkaama lama. Silloin ei ole mukava painia ylimitoitettujen lainojen kanssa.




Kovasti olemme mekin puntaroineet asumismuotoamme. Edessä on monenlaista pikkuremonttia, jos tässä kodissa jatkamme. Rakentaminen ei houkuttele ja järkihintaisia taloja ei juuri nyt ole tarjolla. Ystäviämme emme halua asettaa ikävään tilanteeseen talkoiden kanssa, sillä kaikkien elämä on tänä päivänä kiireistä ja kun viikonloppu koittaa täytyisi löytyä edes yksi kokonainen päivä levolle.

Elämme siis päivä kerrallaan, suunnitellen ja pohdiskellen, vaihtoehtoja puntaroiden. Mökillä saamme harjoitella remontointia minikoossa ja sunnuntaina tapaamme ammattimiehen, joka osannee neuvoa meitä kotimme remontoinnissa. Apuväkeä palkkaamme varmasti, sillä aikamme on rajallista ja haluamme nauttia myös kesästä ja nopeasti kasvavista pojistamme.

Edelliseen (eko)postaukseeni liittyen pitää mainita, että mökkimme sijaitsee puhdasvetisen pikkujärven rannalla. Sen seitsemän lähdettä pulppuavat raikasta vettä, jota voisi kuulemma jopa juoda. Mökkiläisten kesken on sopimus, ettei kukaan saastuta ympäristöä melulla tai polttoaineilla vaan matka taittuu soudellen tai sähkömoottorilla puksutellen. Nauttikaamme siis luonnon äänistä, linnunlaulusta ja lasten raikkaista kiljahteluista.
Vappuiloa teille kaikille!

KAS KUUSEN LATVASSA

Kas kuusen latvassa oksien alla.... Kerrankin oli kamera lähettyvillä oikeaan aikaan ja saimme taltioitua tämän suloisen kurren ruuanhakumatkallaan viime kesänä. Olemme hyvin ylpeitä tästä oppikirjamaisesta kuvasta, sillä kameran käyttö ei olen vahvinta alaamme. Tämän kuvan nappasi ukkokulta anoppilassa.

Luonto kaikessa kauneudessaan tarjoaa elämyksiä kerta toisensa jälkeen. Kotikaupungissamme käydään valitettavaa taistelua erästä suuryritystä vastaan, joka uhkaa toiminnallaan tuhota lähimetsiämme. Vaarassa on vesistöt, puhdas ilma, marjametsät ja rikkumaton hiljaisuus. Sääliksi käy eläimistöä, joiden kotimetsä aiotaan raiskata. Toivoa sopii, että päättäjät ymmärtävät siirtää tämän laitoksen riittävän etäälle asutuksesta ja vesistöistä.

Välillä ei voi kuin ihmetellä, minkälaisia arvoja ja moraalia yhteiskunnassamme ylläpidetään. En voi tunnustautua sataprosenttiseksi ekoihmiseksi katsellessani tavarapaljoutta ympärillämme mutta en voi myöskään närkästymättä katsella kuinka kaunista ympäristöämme kuormitetaan ylenmäärin. Asutuksen läheisyydessä olevat metsät kantavat mättäillään runsaan sadon ja vesistöt vilisevät kaloja. Kuinka kauan voimme niistä nauttia?

HUOMENTA

Aurinkoinen viikonloppu vierähti nopeasti ohitse. Matka Helsinkiin oli juuri sitä, mitä tarvitsimme, lepoa, aurinkoa ja leppoisaa liikuskelua kauniissa ympäristössä. Kuinka ruhtinaalliselta yksi päivä ja yksi yö pois kotiympyröistä tuntuukaan. Todellinen keidashetki. Kiitos mummulle ja papalle, että jaksoitte poikien kanssa ja soitte meille tämän yhteisen hetken.

Kotiin palattuani maalasin pakettikorttisarajaa, jonka teen tilauksesta erääseen liikkeeseen. Hetki irtiottoa luovastakin työstä teki hyvää. Maalaaminen sujui joutuisasti.

Yksi lämmin päivä oli tehnyt ihmeitä myös puutarhassa. Perennat puskevat pituutta kohti valoa ja pienet sievät Balkaninvuokot olivat aloittaneet kukintansa. Iloitsen suuresti jokaisesta kasvista, joka sitkeästi nostaa pienen päänsä, vaikka puutarhurina olen laiminlyönyt niiden hoitamisen parina kuluneena kesänä. Pikkulasten äidin voimat eivät ole riittäneet puutarhanhoitoon. Tänä keväänä olen nauttinut jokaisesta auringonsäteestä, lintujen viserryksestä, pihapuiden pullistuvista silmuista, tuoksuista ja tuulenvireestä. Toivon sydämestäni, että se on merkkinä uudesta aikakaudesta, helpommasta ajanjaksosta tällä elämänpolulla.

Kiitos teille kaikille runsaista kommenteista edelliseen postaukseeni. Iloitkaamme yhdessä kevään kiiruhtamisesta takapihoillemme! Kuva on viime kesältä. Eräänä aurinkoisena päivänä....

OLEN MATKOILLA

Pikainen postaus teille blogiystäväni. Viikko on ollut työntäyteinen ja olen laiminlyönyt bloggaamisen täysin. Uskoakseni ensi viikolla on rauhallisempaa ja silloin piipahdan kyläilemässä suloisissa blogeissanne. Kevät on opettajaperheen kiireisintä aikaa joulun ohella. Mieheni vaihtaa työtä ensi syksynä ja perehdyttäminen uuteen toimeen on jo alkanut, minulla on kiirettä kevään juhlakorttien paketoimisessa, postittamisessa ja laskuttamisessa. Kevään lämpö houkuttelee tarttumaan pihatöihin ja kuten mainitsinkin edessä on remontti sekä mökillä että kotona. Tänä iltana tapaan vielä tulevien ekaluokkalaisten vanhemmat.
Arkirumba pyörii vinhaa vauhtia!

Viikonloppuna yritämme jälleen kerran lähteä pienelle hengähdystauolle viehättävään pääkaupunkiimme ukkokullan kanssa. Edellinen yritys kaatui mummun sairastumiseen ja nyt kuopuksemme on kovassa yskässä. Toivoa sopii, ettei se pahene ja saamme perjantai- iltana istua kahvilassa, aivan kahdestaan! Hetki hemmottelua auttaa jaksamaan vielä viimeiset viikot ennen odotettua kesälomaa. Kuvassa on mökkipihamme upeat rantakoivut. Kuinka rentouttavaa onkaan istua laiturilla, odotella saunan lämpiämistä.
Kaukana ovat talven kiireet.

Näillä tunnelmallisilla ja haaveellisilla kesäkuvilla toivotan sinulle jo tänään torstaina mukavaa viikonloppua! Starttaamme kohti Helsinkiä huomenna heti puolen päivän jälkeen jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

Voikaa hyvin!

PAKETTEJA SINNE JA PAKETTEJA TÄNNE

Arvonta on suoritettu
virallisesti
esikoispoikamme toimiessa onnettarena.
Jännitys oli käsinkosketeltava
ja niinhän siinä kävi,
että korttipakettimme matkustaa
JAANALLE
suloistakin suloisempaan huvitusmajaan,
onnelliseen kesäpesään....
Laitathan minulle osoitteesi
sähköpostiini magi@phnet.fi,
jotta saan paketin matkaan!

Olen kirjoittanut joskus aiheesta;
mitä kylvät,
sitä niität ja tiedätkö,
juuri tänään postilaatikossa minua odotti
teeltä ja ruusuilta tuoksuva ihastuttava paketti
HELMI JUNIKALTA
Lämmin kiitos teestä ja sympatiasta Jokihelmisimpukan kotiin!
Tämä niitto tuli hiukan etuajassa:o)

Voikaa kaikki hyvin,

nauttikaa kevätauringosta,
ihastelkaa uutta elämää,
joka puhkeaa nupulle,
kesä on jo ovella!

ARPAJAISIA!

Aurinkoista alkavaa viikkoa!
Pikainen postaus teille. Olemme juuri lähdössä koululle tekemään ensi vuoden tarviketilauksia, maalausvälineet odottavat keittiönpöydällä, sillä muutamia tilaustöitä on listoilla ja sitten rakkaat blogiystäväni mietintämyssyssä on kotimme remontti! Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain valkoista!
Uskomatonta mutta totta.
Pikkuinen pää on aivan pyörällä kaikista ideoista,
joista pitäisi valita parhaat toteutettaviksi tulevana kesänä. Tulevina päivinä saatte auttaa minua, antaa vinkkejä...

KIITOS HELMI JUNIKALLE!
Odottelen ylläripakettia. Minä en koskaan voita mitään mutta tällä kertaa onni potkaisi minuakin!

10 000 RAJAPYYKKI HÄÄMÖTTÄÄ.
Enpä olisi uskonut kun tammikuussa aloitin blogini, että näin runsas ja rikas maailma avautuisi minulle. Kiitollisena kaikesta saamastani positiivisesta palautteesta, haluan minäkin ARPOA teidän blogiystävieni kesken paketin korttejani. Jos siis haluat olla mukana, jätä merkki itsestäsi ja jännitetään yhdessä, koska kymppitonni menee rikki!
Onnea ja halauksia teille kaikille!

HAUSKA HAASTE

Hyviä huomenia ihanaiset naiset!

Arleenalta lennähti mukava haaste, johon päätin vastata heti aamutuimaan. Haasteen lomaan saa laittaa kodista löytyviä keltaisia asioita.

1. Montako blogiviestiä olet kirjoittanut blogiisi?

Aloitin blogiini kirjoittamisen tammikuussa 2008 ja kirjoituksia on syntynyt 58 kappaletta.

Kuvassa pari tyynyä kodissani vallitsevasta tyynymerestä. Tekstiileillä voi muuttaa kodin ilmettä helposti ja melko edullisestikin!

2. Miksi aloit kirjoittaa omaa blogia?

Minulta on kyselty omaa kotisivua ja oman blogin perustaminen oli ikäänkuin pehmeä lasku ja tutustuminen nettimaailmaan. Päätin myös tutustua tietokoneen salaisuuksiin hoitovapaan aikana ja ikäänkuin kesyttää koneen. En ole aikaisemmin juuri pitänyt koneen kanssa puuhastelusta. Nyt suunnittelemme toisen koneen ostoa sillä koneemme on ahkerassa käytössä koko perheen voimin!

Kannun taustalta pilkottaa seiniemme hennon keltainen värisävy. Lämmin keltainen kylpee auringonvalossa ja lämmittää koko kodin hehkullaan! Kannu on matkustanut äitini sylissä aina Englannista saakka ja on uskollisesti antanut vettä pihasta leikatuille pioneille, leikkoruusuille ja mitä erilaisimmille kukkakimpuille.


3. Millä nettisivuilla käyt kun olet netissä?

Netistä on tullut tärkeä työkalu, josta etsin mm. ruokaohjeita, osoitteita, puhelinnumeroja ja tietysti piipahtelen hyvinkin erilaisissa blogeissa, joissa on elämisen meininki! Kiva on vaihtaa ajatuksia mm.käsityöläisten ja taiteilijoiden kanssa.Netistä löytyy tieto kuin tieto nopeasti ja vaivattomasti.

4.Onko sinulla omaa kotisivua?

Ei vielä mutta kun löydän sopivan tekijän, laitetaan asia vireille.

5.Osaatko puhua muita kieliä kuin äidinkieltä?

Englantia, ruotsia ja ripaus saksaa!

Ananas koverretaan ja sen mehukas sisus käytetään tänään kiinalaiseen possupataan, joka tarjoillaan ananaksen kuorista. Energisen värinen ananas on parhaimmillaan grillattuna ja vaahterasiirapilla siveltynä, kylmän jäätelön kanssa tarjoiltuna kesäiltana saunan jälkeen!


6.Mitä ohjelmia seuraat TV:stä?

Aikaa televisionkatselulle ei juuri jää mutta Voimalassa on mielenkiintoisia juttuja, matkailu- ja puutarhaohjelmat kiinnostavat, samoin sisustus ja Greyn anatomian katson jos mahdollista. Se on ainoa sarja johon olen jäänyt koukkuun.... Uutisia pyrin seuraamaan muutaman päivän välein. Mutta aikaa televisiolle ei juuri jää!

7.Hissi vai portaat?

Lasten kanssa hissi mutta muutoin pari kerrosta kävellen.

8. Onnen- tai epäonnennumerosi?

En ole taikauskoinen!

Kun pikkuisemme nimen sai, oli vieraille taiteiltuna nimikaramellit. Juhlan väritys oli hennon keltainen, somistuksessa oli keltaisia perhosia, gerberoita, bambua ja tietysti perhoskakkua!


9. Haasta vielä kolme bloggaajaa.

Haaste lennähtää Marja Kristiinalle, Merja K:lle ja Pellavasydämen rouvalle!

Nyt me kipaisemme raittiiseen ulkoilmaan. Toivottavasti ilman sadetakkia!

ELÄMÄNI PUUTARHASSA

Pihan rapsuttelu on terapiaa parhaimmillaan. Huolet ja murheet haihtuvat taivaan tuuliin. Eilen sain aimo annoksen hyvää tekevää pihaterapiaa ja aamun valjetessa otamme uudestaan haravat käteen kuopuksen kanssa. Esikoinen lepäilee tämän päivän. Kovia pöpöjä nämä kevätflunssat. Nyt pojat katsovat hetken videota ja minä voin puuhastella tietokoneen parissa.

Pihaa rapsutellessa sitä ehtii mietiskellä monenlaisia asioita. Oman elämän puutarhaan on kerääntynyt hyvinkin erilaisia kasveja. Upeita vanhoja pioneja, jotka kukkivat majasteetillisesti kesän kauneimpaan aikaan. Mutta menepäs koskemaan niihin, niin heti ne suuttuvat ja lopettavat kukintansa. Menee vuosia, ennen kuin ne kukkivat uudelleen. Paikan vaihdos on niille kauhistus!

Pihassani on myös nopeasti leviäviä lajikkeita,
jotka valtaavat alaa ja tukahduttavat pienemmät kasvit nopeasti alleen, jollei niiden leviämistä valvo tarkoin. Nämä kasvit eivät säikähdä jakamista ja muutoksia vaan ne leviävät runsaasti ja ilahduttavat varmasti kovankin talven jälkeen sisukkaalla kasvullaan ja kukinnallaan.

Kalliokasvit
sinnittelevät paahteessa ja heikossa mullassa kituliasta olosuhteista huolimatta.
On varjon kasveja
ja valon kasveja,
kesäkukkia ja perennoja,
helppoja yksilöitä ja vaikeita tapauksia.


Ikävin kasvi puutarhassani on katkeruuden juuri,
joka yrittää nostaa päätään säännöllisin väliajoin. Sen kanssa on oltava hyvin tarkkana, sillä jos se valtaa alaa, on pian koko kaunis puutarha tuhoutunut.
Omassa elämässäni olen tavannut katkeria kasveja, joiden lähellä ei kukaan halua olla. Koko kasvin olemus on luotaan pois työntävä ja myrkky, jota se levittää ympärilleen tappaa lopulta itse kasvinkin! Kitketään siis katkerat juurakot pois puutarhasta ja suojellaan muita kasveja sen vaikutukselta!

Puutarhassa kasvit muodostavat oman pikkuyhteisönsä,
jossa ne parhaimmillaan tukevat toinen toisiaan. Kun toisen kukinta loppuu, aloittaa toinen. Yksin jäänyt kasvi ei saa suojaa toisista vaan se helposti paahtuu helteessä. Ryhmässä on turvallista tukeutua toisiin, maakin pysyy kosteampana ja rikkaruohot pysyvät kurissa.

Vuosien jälkeen
omaan puutarhaani on jäänyt helppoja lajikkeita,
uskollisia kukkijoita,
jotka eivät säikähdä ihan vähästä.


Puutarhurina ei ole parhaimpia viherpeukaloita,
joten ongelmallisemmat tapaukset ovat vuosien varrella hävinneet.
Katkeria juurakoita vastaan taistelemme, sillä ne eivät tunnu antavan rauhaa pikkupuutarhallamme! Onneksi vuodet ovat opettaneet myös jotain puutarhanhoidon saloista ja sen, että aina on kasveja, jotka eivät viihdy minun puutarhassani. Kukkikoon ne muualla! Kun aikansa yrittää niitä hoivata, ilman tulosta, on parempi luovuttaa.Maailma on täynnä kiitollisiakin kukkijoita, sellaisia lajikkeita,
jotka viihtyvät mainiosti
minunkin hoidossani.

Kiitos teille uskollistakin uskollisimmelle ystävilleni,
jotka olette antaneet oivallisia neuvoja elämän puutarhan hoitoon.
Olette tukeneet helteessä ja viimassa ja antaneet sisua rikkaruohojen kanssa taistelemiseen. Olette antaneet vettä ja ravinteita, kun omat juuret ovat olleet liian väsyneet. Teidän kanssanne on ollut ilo nauttia puutarhan hedelmistä. Olette avanneet silmiäni näkemään kauneutta ja niitä uhkia, jotka ovat puutarhan porteilla valmiina iskemässä aina kun silmä välttää. Kiitos että olette olemassa!

KÄRSIVÄLLISYYSKUKKASIA

Lämmin halaus teille kaikille ja terveisiä mummolasta!
Matkamme venyi huonojen kelien vuoksi suunniteltua pidemmäksi.
Kyllä tuntuu ihanalta olla kotona jälleen.
Matkailu on mukavaa mutta kotiinpaluu on vielä suloisempaa.
Rästityöt odottavat tekijäänsä ja kuluva viikko on haasteita täynnä mutta pieni piipahdus blogimaailmassa on aivan pakko tehdä!
Kiitos Pionille tunnustuksesta!
En mitenkään ylenkatso tunnustuksianne mutta elämä on ollut niin vauhdikasta, että en ole ehtinyt keskittymään kenelle tunnustuksen eteenpäin antaisin. Jos ette pahoita mieltänne, annan teille kaikille sylillisen halauksia ja pienet suloiset keväänairueet sinivuokot päiväänne piristämään!

Edellinen postaukseni kirvoitti monet teistä kommentoimaan ja kiitos siitä.
Aihe on varmasti ajankohtainen meille kaikille.
Tänä aamuna kun esikoisen yskä kuulosti niin pahalta, että tartuimme puhelimeen soittaaksemme lääkärille ja kuopuksemme päätti kiukutella lattialla potkien ja uhmaa uhkuen, oli onnellisuusmittari miinuksella. Yöllä automme päätti mennä sekaisin ja varashälyyttimet herättelivät koko lähitienoon,
unet jäivät lyhyiksi jälleen kerran....

On siis aika kaivella todella syvältä,
katsella tulevaisuuteen vaaleanpunaisten silmälasien lävitse,
uskoa, että vielä koittaa päivä, kun saa herätä pirteänä ja levänneenä.
Asioilla on tapana järjestyä ja kun laittaa ensimmäisen koneellisen pyykkiä pyörimään saattaa matkapyykit olla pestyinä ennen iltaa!

Tänään otan haravan esille,
rapsuttelen pihan pintaa,
annan sammaleille kyytiä,
kurkistelen lehtien alle joko tulppanin vihreät piippalakit nostavat päänsä pimeän talven jälkeen kohti valoa. Suunittelen uusia kukkapenkkejä, takaterassia vanhoine ikkunalaseineen, katselen uusin silmin taloamme, joka joutunee remontin pyörteisiin. Koska uutta kotia ei ole löytynyt on aika kohentaa vanhaa... Siitäkin asiasta on levollinen mieli. Vielä ei ollut aika lähteä. Aina asiat eivät tapahdu niinkuin haluaisi, eikä sillä aikataululla kun itsestä hyvältä tuntuisi. Kasvatan kärsivällisyyskukkasia elämäni puutarhassa, iloitsen pienistä uusista kasveista joita sinne saan istuttaa, raivaan kovalla kädellä vanhaa ja kuihtunutta ja sitten odotan valoa, joka saa vanhankin puutarhani kukoistamaan.

POHDINTOJA

Onni,

elämän rikkaus,
tyytyväisyys
ovat termejä, jotka merkitsevät meille kaikille hyvin erilaisia asioita.
Blogeja lukiessani löydän elämän pikkuasioista nauttiviä perheenäitejä, joiden elämän valo ovat lapset, sisustukselle sydämensä menettäneitä, käden taidoista oman elämänsä onnellisuutta kutovia, multaan sormensa upottavia viherpeukaloita, sanojen sävyillä maalailijoita ja makujen maailmaan eksyneitä.
Elämän kirjoa parhaimmillaan,
juuri sitä rikkautta,
että on löytänyt elämäänsä asioita,
jotka tekevät onnelliseksi.

Oman elämäni onnenhetkiä on,
kun saan keskiviikkoillan hämärtyessä ajaa mummolaan kuopuksen kanssa,
poimia matkaan kirjapainosta upouudet lahjakortit,
tavata rakkaita opiskeluaikaisia ystäviä, suunnitella jotain uutta ja jännittävää...

Onko onnellisuuteni siis tekemisessä, suorituksissa....?
Ainakin osittain on, sen myönnän.
Nautin siitä, kun saan asioita järjestykseen, kun elämässä on monia pieniä tehtäviä...
Mutta ei kuitenkaan aivan.
Onnea on myös tietoisuus siitä, että tekemisessäni on rauha,
syvä tietoisuus siitä,
että teen oikeita asioita, oikeaan aikaan.
Jos rauha kaikkoaa,
silloin on mietittävä uudelleen.

Olen kuopuksen kanssa matkalla keskiviikkoillasta muutaman päivän,
enkä ole siis hyvää tekevien sanojenne saavutettavissa.
Toivotan inspiraation tuulia teille ihanille erilaisille ihmisille,
jotka rikastutatte yhteiseloamme jakamalla onnensiruistanne meille lukijoille.
Jatkakaa omilla linjoillanne ja tehkää arkipäivän velvotteiden lisäksi
( jotka vievät lähes kaiken ajan)
niitä asioita,
jotka tuottavat rauhaa ja onnenhippuja.
Tehkäämme omasta elämästämme niin mukava paikka kuin se on mahdollista.
Olemme sen velkaa itsellemme!

OPETTAJIA JA OPPILAITA

Viikonloppu vierähti vauhdikkaasti, ihan niin kuin aina. Hääkutsujen esittelypäivässä tapasin viehättäviä nuoria morsiamia, ajatuksia ja ideoita vaihdettiin. Eräällä neidolla on hääjuhla syksyllä pihlajanmarjojen ja tunnelmallisten hämyisten iltojen aikaan. Toivon, että saan suunnitella hääkutsun hänen suureen juhlaansa!

Tapasin myös nuoria elämäänsä aloittelevia kevään ylioppilaita. Kuinka nuorilta he näyttivätkään. Ajatukset palasivat vuosien takaiseen ylioppilasjuhlapäivään. Elämä oli silloin edessä kaikkine mahdollisuuksineen. Minä valmistauduin pääsykokeisiin. Olin jo pikkutytöstä asti halunnut opettajaksi ja keräsin pisteitä pääsykokeisiin määrätietoisesti lukioajan. Nykyään harrastepisteillä ei liene paljon merkitystä! Ensimmäisellä yrittämällä en opiskelupaikkaa saanut. Olin pettynyt mutta jälkeenpäin välivuosi sijaisena,oli kasvattava kokemus. Se antoi myös realistisen kuvan opettajan arkitodellisuudesta, josta oli hyötyä opiskeluvuosina ja sen jälkeenkin.

Vuosia opettajan työtä tehneenä, voin vilpittömästi sanoa, että nautin työstäni. On päiviä, kun haluaisin vaihtaa työpaikkaa, sillä opettajan toimi on henkisesti raskasta; oppilaat oireilevat ja opettaminen jää sivuosaan kasvatustyön ollessa päätehtävänä. Toimenkuvaan kuuluu poliisin, tuomarin, psykologin ja avioliittoneuvojan tehtävät. Oppilaat ovat kuitenkin ihanan aitoja ja jokaisessa kevätjuhlassa vuodatan krokotiilinkyyneleitä. Kun jätän luokkani seuraavan opettajan hoitoon, luovutan palan sydämestäni...

Ensi syksynä saan jälleen iloisen, meluavan lapsikatraan ympärilleni. Kun jokainen oppii lukemaan, pidämme riemukkaat lukujuhlat! Heillä on vielä pitkä matka edessään ylioppilasjuhlapäivään ja hyvä niin!

Tänä keväänä on monissa kodeissa komeita nuoria miehiä ja viehättäviä nuoria naisia valkolakit kutreillaan. Toivon sydämestäni, että teille on jäänyt hyviä, kannustavia muistoja koulutieltä.

MISTÄ ON PARHAAT VIIKONLOPUT TEHTY?

Mistä on parhaat viikonloput tehty?

Kiireettömistä aamuhetkistä,
maistuvista makumatkoista,
hilpeästä yhdessäolosta,
auringonleikistä ystävän kasvoilla,
kevättuulen kutituksesta,
pellavapäiden kikatuksesta

Niistä on parhaat viikonloput tehty.

Have a nice weekend!

Hugs...

NYT JUHLITAAN!

KIITOS TEILLE RAKKAAT BLOGIYSTÄVÄT

,jotka olette ahkerasti kommentoineet ja piristäneet nuhaisia päiviäni. Toivon, että ette kyllästy näihin kuviini mutta niin mielelläni niitä teille esittelen. Ihan en malttanut sängyssä lepäillä vaan syntyi kuvasarja elämäniloisista eläinystävistä... Kyseinen taulu on niin suuri, että koko kuva ei mahtunut mukaan...

Itseasiassa teen tilaustyötä pikkuprinsessan syntymäpäivälahjaksi ja siinä samalla syntyi tämä PARTY- kuva omiin tarkoituksiin!Alapuolella olevassa kuvassa ollaan iltatunnelmissa, vauhdikkaan päivän päätteeksi!

No esittelen näitä pupuystäviä lisää teille tulevina päivinä!
KIITOS MERJALLE TUNNUSTUKSESTA!
Palaan asiaan tuota pikaa, lähipäivinä! Nyt kun voimat ovat pikkuhiljaa palaamassa, hoitelen ensin vähän työasioita!

Viikonloppuna paikallisessa lahjatavaraliikkeessä on nimittäin kesän juhliin liityvä teemapäivä, jossa esittelen hääkutsupalvelua ja yo- kutsukortteja, joihin juhlija saa kirjoittaa omat tietonsa. Edullisia pikkukutsuja kuorineen! Laitan kuvat tuonne sivupalkkiin ja tietysti korttilinkkiini.

Ihanaa!
Kesä ja kärpäset ovat tänään lähempänä kuin eilen, aurinko antaa lupauksen kasvun ihmeestä, lumikasat katoavat silmissä ja kevään tuoksu saavuttaa unisen aamupostin noutajan.Nurmennukka paljastuu hauraana ja kosteana, multa tuoksuu, lintu kajauttaa aamuserenadin, elämä voittaa jälleen kerran!
Nautinnollisia keväthetkiä!