Kiitos kaikille tsemppareille, jotka jaksoitte käydä kommentoimassa valituspostaukseeni. Tilanne on nyt todellakin sellainen, että mietin ihan vakavasti erilaisia vaihtoehtoja tällä työrintamalla. Minulla on kaksi suloista poikaa, jotka tarvitsevat minua jaksavana äitinä ja itsestäkin on pidettävä huolta.
Kirjoittelin eilen illalla yömyöhään ajatuksia ja haaveita suurelle paperille. Onhan sekin jo jonkinlainen alku. Sain myös ilokseni korttitilauksia vaikka en ole juurikaan ehtinyt huolehtia asiakkaistani. Kortintekijän on oltava todella aktiivinen myyjä, jotta tuotteet löytävät tiensä liikkeiden hyllyille... Ihanaa, että jälleenmyyjät ovat löytäneet minut!
Piristävää oli myös osallistua tänään hopeaketjukurssille, joka jatkuu vielä huomennakin. Esittelen teille aikaansaannoksiani sitten kun saan työt kotiin. Ihania!!!!Ensi vuoden joululahjat onkin sitten jo työn alla.
Kuvassa komeilee kesäinen juhlapukuni ikäänkuin muistutuksena siitä, että kaikki se kaunis, mitä meille jokaiselle on annettu, ei saisi jäädä kaapin kätköihin, vaan lahjat ja kyvyt tulisi valjastaa käyttöön. Puku saa muodon vasta kun sen pukee päällensä. Jokaisella on oma pukunsa. Ystävän puku sopii juuri hänelle mutta ei välttämättä minulle.
Onko sinun synnyinlahjasi käytössä vai pölyttymässä kaapin kätköissä? Samaa kysyn tänään itseltäni?
HEI!
